Luet blogini aivan ensimmäistä kirjoitusta. Jos ihmettelet mikä ihme on sulovilen-syndrooma, et varmaan ole törmännyt yhteen parhaimmista suomalaisista sarjoista. Tankki täyteen-sarjassa yksi sarjan henkilöhahmoista, Vilenin Sulo, ostaa kaiken "Kun sai niin halvalla".  Mä olen saanut tän sai _niin_halvalla-geenin molemmilta vanhemmiltani ja ylpeilen usein tekemilläni halvoilla löydöillä tutuilleni. Koska säälin ystäviäni, aion vähentää irl-brassailuani ja siirtää sen tänne bittiavaruuteen, lukipa blogiani ketään tahi ei. Ainakin voin kuvitella miljoonia hyväksyviä nyökkäilyjä kun lisään kuvan uudesta aarteestani, silmät kiiluen kuin klonkulla ikään: "My precious"...

Vaikka olen saanut geneettisen, sekä kasvatuksellisen valmiuden tähän kyseiseen syndroomaan, on käyttäytymistäni vahvistanut monet köyhät opiskeluvuodet, huonopalkkaiset pätkätyöt ja kykyni tuhlata koko kuukauden tili kahdessa tunnissa. Tällä hetkellä työnantajani on 8 kk ikäinen ultimatesulovilen-löytö, (ei meinaan maksanut itsessään mitään) rakkaista rakkain poikani. Vielä tämän kuun puolella tipun kodinhoidon tuelle ja sulovilen-syndrooma tulee kovin käteväksi taasen, kun henk.koht. tuloni tippuvat muutamaan saturaiseen kuukaudessa.

Joten tervetuloa Anna-Maman aarreaittaan. Pieneen nettinurkkaukseen, jossa parin euron paita saattaa pelastaa kirjoittajan päivän. Ehkä jopa viikon ;)